Mutta siis, aamulla kun käytiin tuossa takametsikössä, niin kun oltiin jo tulossa parikaartien kanssa takaisin, niin vastaan tulikin viereisessä luolassa lymyilevä, ei tällä kertaa carneterrisaurus, vaan arjalainen seefferisaurus, ja se olikin vieeeelä isompi kuin se carneterrisaurus. Nuo Minun padikaartilaisethan ovat sitä käyneet muutaman kerran hätyyttelemässä aikaisemmin, mutta nyt kävikin päinvastoin, eli se seefferisaurus tulikin hätyyttelemään meitä! Tapahtui sitten semmoista, jotta ULJAS JA HYPERROHKEAMAAILMANMEGAPARAS padikaartini herra Merckx ja se hirvitys ottivat hieman yhteen sillä seurauksella, jotta piti sitten käydä hieman tohtoroimassa Merckxiä. Kuvassa tohtorin jälkeen jälki näyttää kyllä ehkä hieman pahemmalta, kuin miltä se näytti ennen tohtoria, vaikka se nyt ihan semmoinen kunnon reikä olikin. Karvoja ajeltu ja reunoja leikelty ja yhdellä tikillä vähän kiinni.
No, herra Merckx jää nyt sitten pariksi viikoksi ansaitulle sairaslomalle, joten taidankin mennä Velhon mansioniin kyläilemään, sillä ei täällä Herwoodissa uskalla ilman kunnon padikaarttausta liikkua. Kunhan vaan se carneterrisaurus pysyy luolassansa, ettei MINUN tarvitse SUUTTUA sille aikuisen oikeasti!
Mutta se KARKAUSpäivä! Minä kun siinä kyllästyin gorillojen nahisteluun, niin päätin ottaa ja lähteä KARKAUSpäivän kunniaksi hieman seikkailemaan siinä samalla. En Minä kyllä paljoa ehtinyt seikkailla, kun joku tuntemattomaksi jäänyt kaksijalkainen kertoi ja ohjasi Minut Herwoodin paloasemalla pitämään hauskaa. Meillä olikin TOSI kivaa siellä asemalla, sain lihapullia ja puuroa ja mitä kaikkea kivaa peuhattiinkaan, taidan mennä käymään joskus uudestaan!
Sillä välin tuo Ritarini oli saanut tilanteen haltuun, mutta ei se sitten voinut jäljestää Minua tietenkään, pöhlö! Liekö laiskuutta vai mitä, mutta heti se meni kantelemaan Velhon henkilökunnalle ja joka puolestaan kanteli Gimman henkilökunnalle ja eläkeläisveteraanietsijäpartiolle. Gimma johdattikin kaksijalkaisensa paikalle mutta ei Gimmakaan saanut jäljestettyä Minua kun tuo Minun henkilökuntani oli tietenkin sotkenut kaikki jäljet! Muutenhan Gimma olisi tietenkin HETI ja VÄLITTÖMÄSTI johdattanut kaikki sinne asemalle. Pssst... Gimma muuten kertoi, jotta tuolla "Ritarillani" oli melkein tippa linssissä ja kuin aaveen nähnyt, ihme neiti sekin, pitää varmaan vaihtaa se, taas.
Vasta kun Gimman joukot määräsivät sen soittamaan Reinikaiselle josta käskettiin soittamaan johonkin koirahotelliin ja josta sitten kertoivat, jotta Minut voi käydä lunastamassa paloasemalta, homma alkoi edetä. Ei se TIETENKÄÄN voinut HETI kysyä sieltä! PARI TUNTIA nimittäin ehdin siellä viihdyttämään koko asemaa, mikä oli tietenkin kamalan kivaa, mutta vähän kyllä harmittaa tuon "Ritarin" pöhlöys!! No Gimman limusiinilla sitten Minä matkustin sieltä kotio nukkumaan, sillä moinen seikkailu rupesi hieman nukuttamaan.
Pitää vielä varmaankin kiitostella Velhon henkilökuntaa ja Gimmaa henkilökuntineen, ettei ne päästäneet tuota yhtä Pöhlöä tekemään mitään VIELÄ pöhlömpää!
Mutta se KARKAUSpäivä! Minä kun siinä kyllästyin gorillojen nahisteluun, niin päätin ottaa ja lähteä KARKAUSpäivän kunniaksi hieman seikkailemaan siinä samalla. En Minä kyllä paljoa ehtinyt seikkailla, kun joku tuntemattomaksi jäänyt kaksijalkainen kertoi ja ohjasi Minut Herwoodin paloasemalla pitämään hauskaa. Meillä olikin TOSI kivaa siellä asemalla, sain lihapullia ja puuroa ja mitä kaikkea kivaa peuhattiinkaan, taidan mennä käymään joskus uudestaan!
Sillä välin tuo Ritarini oli saanut tilanteen haltuun, mutta ei se sitten voinut jäljestää Minua tietenkään, pöhlö! Liekö laiskuutta vai mitä, mutta heti se meni kantelemaan Velhon henkilökunnalle ja joka puolestaan kanteli Gimman henkilökunnalle ja eläkeläisveteraanietsijäpartiolle. Gimma johdattikin kaksijalkaisensa paikalle mutta ei Gimmakaan saanut jäljestettyä Minua kun tuo Minun henkilökuntani oli tietenkin sotkenut kaikki jäljet! Muutenhan Gimma olisi tietenkin HETI ja VÄLITTÖMÄSTI johdattanut kaikki sinne asemalle. Pssst... Gimma muuten kertoi, jotta tuolla "Ritarillani" oli melkein tippa linssissä ja kuin aaveen nähnyt, ihme neiti sekin, pitää varmaan vaihtaa se, taas.
Vasta kun Gimman joukot määräsivät sen soittamaan Reinikaiselle josta käskettiin soittamaan johonkin koirahotelliin ja josta sitten kertoivat, jotta Minut voi käydä lunastamassa paloasemalta, homma alkoi edetä. Ei se TIETENKÄÄN voinut HETI kysyä sieltä! PARI TUNTIA nimittäin ehdin siellä viihdyttämään koko asemaa, mikä oli tietenkin kamalan kivaa, mutta vähän kyllä harmittaa tuon "Ritarin" pöhlöys!! No Gimman limusiinilla sitten Minä matkustin sieltä kotio nukkumaan, sillä moinen seikkailu rupesi hieman nukuttamaan.
Pitää vielä varmaankin kiitostella Velhon henkilökuntaa ja Gimmaa henkilökuntineen, ettei ne päästäneet tuota yhtä Pöhlöä tekemään mitään VIELÄ pöhlömpää!
Kommentit